Hampaiden röntgenkuvaus

Hampaiden ja leukojen röntgentutkimuksilla pystytään havaitsemaan muuten vaikeasti havaittavia suun alueen sairauksia. Esimerkiksi hampaiden reikiintyminen, eli karies, sekä hampaan juurten tulehdukset saattavat olla vaikeita havaita ilman röntgentutkimuksia.

Hampaiden röntgenkuvauksessa käytetään röntgensäteilyä. Kuvattavan kohteen, kuten hampaan, läpi pääsee osa säteilystä, joka muodostaa röntgenfilmille kuvan. Esimerkiksi hampaassa oleva karies näkyy röntgenkuvassa, koska karies aiheuttaa hampaan rakenteeseen muutoksen. Hampaassa olevan reiän kohdalta röntgensäteet läpäisevät hampaan helpommin, joka nähdään muutoksena röntgenkuvassa.

Periapikaalikuva
Periapikaalikuvas on yksi yleisimmistä hammashoidossa käytettävistä röntgenkuvausmentelmistä. Sitä käytetään yleisesti karieksen, parodontiitin ja hampaan juurten tulehduksien tutkimuksissa. Röntgenfilmi laitetaan pidikkeeseen, joka viedään potilaan suuhun. Pidikkeen avulla filmi pysyy oikeassa asennossa ja paikallaan. Röntgenputki asetetaan potilaan posken viereen. Röntgenputkesta lähtevä säteily läpäisee kuvattavan alueen ja muodostaa röntgenfilmille kuvan.

Bite-Wing -kuvat

Hammastarkastusten yhteydessä otetaan säännöllisesti Bite-Wing -kuvia. Bite-Wing -kuvien avulla nähdään muuten vaikeasti havaittavat hampaiden alueet kuten hammasvälit sekä vanhojen hammaspaikkojen saumojen tiiviys. Bite-Wing -kuvista ei pystytä näkemään hampaiden juurialueita. Menetelmä sopii muun muassa kariesten sekä hampaiden kiinnityskudossairauksien tutkimiseen.


Panoraamakuvaus
Panoraamakuvaus sopii koko hampaiston ja leukojen sairauksien tutkimukseen. Panoraamakuvassa näkyvät hampaiden lisäksi leukaluut, leukanivelet, poikkeavat hampaiden ja juurten muodot, puuttuvat hampaat sekä poskiontelot. Kuvausmenetelmä ei ole yksittäisen hampaan osalta aina riittävän tarkka. Panoraamakuvaa voidaan tarvittaessa täydentää yksittäisillä hammaskuvilla kuten periapikaali- tai Bite-Wing -kuvilla.

Kartiokeilatietokonetomografia
Kartiokeilatietokonetomografian avulla pystytään muodostamaan kolmiulotteisia röntgenkuvia. Kuvantamismenetelmää käytetään muun muassa hammasimplanttihoitojen suunnitteluun, leukanivelvaivojen ja hammasperäisten tulehdusten selvittämiseen sekä kirurgisten toimenpiteiden suunnitteluun. Kartiokeilatietokonetomografiakuvilla saadaan kolmiulotteisia kuvia leukojen ja hampaiden luisista rakenteista.

Hammasröntgenkuvauksen säteilymäärät

Hammasröntgenkuvista saatavat säteilyannokset ovat yleensä hyvin pieniä. Tästä huolimatta tarpeetonta säteilyaltistusta pyritään aina välttämään. Hammaslääkäri arvioikin aina tapauskohtaisesti röntgenkuvien tarpeellisuuden arvioimalla kuvauksen hyötyjä ja haittoja potilaalle.

Esimerkiksi Bite-Wing -kuvien säteilyannos on noin 0,005 mSv. Tämä on noin 0,14% keskimääräisestä vuosittaisesta säteilyannoksesta ja noin 1% lääketieteellisten röntgentutkimusten keskimääräisestä vuosittaisesta säteilyannoksesta.

Hammasröntgenkuvien säteilyannokset vaihtelevat riippuen muun muassa kuvattavan alueen laajuudesta sekä tarvittavasta kuvaustarkkuudesta. Esimerkiksi yksittäisen hampaan kartiokeilatietokonetomografia-kuvan säteilyannos on noin 0,005 mSv. Koko kalloa kuvattaessa saman kuvausmenetelmän säteilyannos voi olla monikymmenkertainen.

Jos sinusta on viime aikoina otettu muualla terveydenhuollossa röntgenkuvia tai olet saanut sädehoitoa, ilmoita siitä aina hammaslääkärille.